Suomalaiset f1-kuljettajat kautta aikojen
Suomalaisilla riittää menneisyyttä formula ykkösissä pitkältä ajanjaksolta, ja Suomi kuuluu lajin historian menestyneimpien maiden joukkoon. Vaan muistatko vielä, ketkä kuljettajista ovat vuosien varrella edustaneet Suomea F1-näyttämöillä? Kukaan tuskin on unohtanut Häkkistä, Räikköstä tai Bottasta, mutta entäpä muut? Muistaako nuorempi polvi enää edes Keke Rosbergia komeine mursunviiksineen?
Kaikki suomalaiset F1-kuljettajat eivät ole maailmanmestareita, mutta hekin ovat saavuttaneet radoilla hienoja asioita. Ja upea saavutus on tietysti jo sekin, että pääsee ylipäätään ajamaan formula ykkösissä. Siihen yltää aniharva, oli kansalaisuus sitten suomalainen tai mikä muu tahansa.
Mielestämme on paikallaan muistella hieman tarkemmin näitä suomalaisia F1-kuskeja sarjan historiasta ja nykypäivästäkin. He ovat toimineet uranuurtajina, niittäneet menestystä ja luoneet kilpauraa autourheilun kuninkuusluokassa kukin omalla tyylillään. Siksi F1-Suomi päätti ottaa härkää sarvista ja tehdä kauden 2021 kunniaksi pienen esittelyn kaikista suomalaisista F1-tähdistä.
F1-Suomen esittelyssä kaikki suomalaiset F1-kuljettajat
Aivan lajin alkuaikoina 50-luvulla suomipojat eivät vielä olleet maailmalle ehtineet, mutta 70-luvulla F1-maailma alkoi avautua myös härmäläisille moottoriurheilulahjakkuuksille. Kaikki ensimmäiset suomalaiset F1-kuljettajat eivät tosin osakilpailuun asti päässeet, sillä Mikko Kozarowitzkyn F1-ura jäi siltä osin yrityksen tasolle.
Kun tie F1-auton rattiin sitten aukeni, eivät suomalaiset ole sen jälkeen paikastaan autourheilun kuninkuusluokassa juuri luopuneet. Keke Rosbergin aikakauden päätyttyä kaudella 1986 suomalaisia ei kahteen vuoteen F1-auton ratissa nähty, mutta vuodesta 1989 lähtien sarjassa on aina ollut mukana vähintään yksi suomalaiskuljettaja.
Lähdetään nyt katsomaan, keitä suomalaiskuskeja formularadoilla on aikojen saatossa kaasutellut. Esittelemme kaikki suomalaiset F1-kuljettajat siinä järjestyksessä, kun he tekivät debyyttinsä F1-sarjassa.
Leo ”Leksa” Kinnunen – ajoi sarjassa kaudella 1974
Vuonna 1943 syntynyt Leo Kinnunen ajoi erilaisia autoja monissa eri luokissa rallista jäärata-ajoihin. Hänet muistetaan kansainvälisesti esimerkiksi Interserien voittajana vuodelta 1971 suomalaisen AAW-Finland-tallin auton ohjaksissa.
F1-fanien kannalta kiinnostavimmat muistot Kinnusen uralta ovat vuodelta 1974, jolloin hän pääsi osallistumaan kuuteen F1-osakilpailuun. Tämä tapahtui Suomen toistaiseksi ainoassa F1-tallissa, joka kantoi AAW Racing Teamin nimeä. Nimen lisäksi sillä ei kuitenkaan ollut juuri mitään tekemistä vanhan AAW:n kanssa.
Vanhalla testiautolla kisaillut Kinnunen osallistui kuuteen kisaviikonloppuun, mutta pääsi mukaan itse kisaan vain Ruotsin Anderstorpissa. Miehen ainoa F1-kisa kaatui autoon jo 8. kierroksella, mutta se ei ollut varsinaisesti yllätys: talli näet tankkasi epäluotettavaa autoaan alunperinkin vain 10 kierrosta varten.
Leo ”Leksa” Kinnunen päätti uransa kilpa-auton ratissa vuonna 1985, jolloin hän ajoi vielä Saab 900:lla useammankin kisan. Kinnunen menehtyi vuonna 2017. Hän oli kuollessaan 73-vuotias.
Michael ”Mikko” Kozarowitzky – ajoi sarjassa kaudella 1977
Kaikkein vähiten tunnettu suomalainen formula 1 -kuljettaja on varmasti Michael ”Mikko” Kozarowitzky, joka yritti päästä mukaan virallisiin osakilpailuihin kahteen otteeseen kaudella 1977. Hänen isänsä oli menestyvä liikemies, jonka liiketoimet mahdollistivat osaltaan sen, että Mikko-poika sai kokeilla unelmansa toteuttamista moottoriurheiluradoilla.
Kozarowitzky pääsi vuonna 1970 Formula 3 -luokkaan ja AAW-talliin, joka oli myös Leksa Kinnusen talli aiemmalta kaudelta. Siellä menestystä ei kuitenkaan tullut. Kozarowitzky jatkoi kisaamista Suomessa Formula Vee- ja Super Vee -luokissa, joissa hän voitti Suomen mestaruuden. Kaudella 1976 suomalaiskuski ajoi silloin tällöin Formula 2 -luokassa ATS-tallissa.
Formula 1 -uran osalta Mikko Kozarowitzkylle ei jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Hän oli mukana RAM-tallin toiminnassa kilpakuljettajana, mutta tulosta ei tullut. Karsiutumiseen päättyneet osakilpailut Ruotissa ja Iso-Britanniassa riittivät siihen, ettei suomalaista enää tallin viimeisessä kauden 1977 kisassa nähty. Samalla loppui myös Mikko Kozarowitzkyn ura F1-kuljettajana.
Keijo ”Keke” Rosberg – ajoi sarjassa kausilla 1978–1986
Mies, aurinkolasit, rintakarvat ja tietysti tuuheat viikset. Keke Rosbergin ulkoinen habitus oli yhdellä sanalla ilmaistuna ”cool”, vaikka otteet radalla kertoivatkin kuumana räiskyvästä intohimosta lajia kohtaan.
Keke muistetaan paitsi olemuksestaan myös menestyksestään. Hän oli ensimmäinen suomalainen formula 1 -maailmanmestari kaudella 1982, jolloin Rosbergin alla kiisi Williamsin rauta. Kyseinen kausi muistetaan uskomattoman tasaisena, eikä mestaruustaistokaan ollut helppo. Alkukaudesta suomalainen ei kerännyt pisteitä ihan samaan tahtiin Alain Prostin ja muiden kanssa, mutta loppukausi oli täysin Rosbergin. Tasaiset palkintopallisijoitukset riittivät siihen, että Keke Rosberg voitti kuljettajien F1-maailmanmestaruuden vain yhdellä osakilpailuvoitolla!
Rosbergin ura formula ykkösissä alkoi kaudella 1978 Thedore-tallissa. F1-uran alkuvuodet olivat takkuisat, sillä talli vaihtui tiheään ja autot olivat hitaita aina mestaruuskauteen asti. Mestaruuden jälkeen Keke jatkoi Williamsin ratissa kolmen kauden ajan, joista parhaaksi jäi MM-sarjan kolmanteen sijaan oikeuttanut kausi 1985. Kaudella 1986 Rosberg kisasi vielä vanhan kilpakumppaninsa ja hallitsevan maailmanmestarin Alain Prostin tallikaverina McLarenilla, mutta se kausi jäi täysin pannukakuksi. Tuloksena oli vain yksi palkintopallisijoitus.
Pettymyskauden jälkeen Keke Rosberg siirtyi syrjään F1-kuskin hommista, mutta hän on jatkanut vahvasti moottoriurheilun parissa uransa päätyttyäkin. Rosbergilla on muun muassa oma Team Rosberg -talli, joka ajaa nykyään DTM-sarjaa.
Jyrki ”JJ-Lehto” Järvilehto – ajoi sarjassa kausilla 1989– 1994
Legendaarisen selostajan Matti Kyllösen ”Mutta missä on ’tseitsei’?!”-huudahdus on jäänyt ikuisiksi ajoiksi monen suomalaisen formulafanin mieleen joltakin niistä kausista, kun Jyrki ”JJ-Lehto” Järvilehto ajoi sarjassa samaan aikaan Mika Häkkisen kanssa. ”Tseitseinä” varikolla tunnettu espoolaiskuski sai lempinimensä korkeimmalta mahdolliselta taholta: manageriltaan Keke Rosbergilta.
Jyrki Järvilehto osallistui uransa aikana 70 F1-osakilpailuun ja ehti edustaa neljää eri tallia. Hänen paras saavutuksensa on palkintopallisijoitus San Marinon osakilpailussa kaudella 1991, jolloin hän ajoi Scuderian ratissa. MM-pisteitä Järvilehto onnistui keräämään viiden F1-kautensa aikana 10.
Hänen muita saavutuksiaan ovat American Le Mans -sarjan voitto kaudelta 2004 ja Sebringin 12 tunnin ajon voitto kahteen kertaan, vuosina 1999 ja 2005. Suoraan eläkkeelle Järvilehto ei siis F1-auton ratista siirtynyt, vaikka myöhemmin ajohommat ovatkin vaihtuneet F1-lähetysten kommentaattorin töihin.
Mika ”Häkä” Häkkinen – ajoi sarjassa kausilla 1991–2001
Lotuksella ensi kertaa F1-radoille kaasutellut Mika ”Häkä” Häkkinen ehti edustaa uransa aikana vain kahta tallia. Vaihto lopulliseen kotiin McLarenille tapahtui kaudella 1993, ja sen jälkeen Häkkinen ajoi brittitallissa aina uransa loppuun asti vuonna 2001.
Häkkisen ensimmäiset McLaren-vuodet toivat tullessaan ensimmäiset palkintopallisijat, mutta osakilpailuvoittoa saatiin odottaa aina kauden 1997 viimeiseen kilpailuun asti. Tuolloin Häkä voitti Jerezissä ajetun Euroopan GP:n, kun mestaruutta juhli kanadalainen Jacques Villeneuve.
Harva kuitenkaan arvasi, että formula ykkösissä oli tapahtunut vallanvaihto. Suomalaiskuski valtasi ykkössijan myös kauden 1998 kahdessa avauskisassa ja täydensi vahvaa alkukauttaan voittamalla pari kisaa myöhemmin sekä Espanjan että Monacon GP:t. Tuloksena oli Mika Häkkisen ensimmäinen F1-mestaruus, joka sai jatkoa heti seuraavalla kaudella – aivan kuten ensimmäinen osakilpailuvoittokin.
Häkkisen nopeudesta kertoo myös se, että mies on edelleen Suomen paras F1-kuljettaja paalupaikkojen määrässä mitattuna. Saavutus on huima, sillä samoilla kausilla rataa kiersi kuitenkin aika kovia kuskeja.
Mika Salo – ajoi sarjassa kausilla 1994–2000 & 2002
Suomalaiset vaihtoivat F1-paikkaa lennosta kaudella 1994. Kun Jyrki Järvilehto siirtyi syrjään F1-radoilta, Mika Salo onnistui nappaamaan paikan Lotuksen F1-tallista kauden kahteen viimeiseen osakilpailuun. Lotus kuopattiin, mutta Salo jatkoi matkaansa Tyrrell-tallin kisakuljettajana ja ajoi hyvin. Kolmen seuraavan kauden aikana hän nappasi heikolla autolla 12 MM-pistettä, kunnes siirtyi Arrows-talliin kaudeksi 1998. Siellä hän sijoittui kertaalleen neljänneksi, mikä oli Salon uran siihen asti paras saavutus formula ykkösissä.
Lisää oli kuitenkin tulossa. Arrows potki Salon pihalle kabinettipelin seurauksena, ja suomalainen jäi hetkeksi työttömäksi. Kaudella 1999 hän sai kuitenkin ensin tuuraushommia BAR-tallista ja sitten unelmiensa pestin Ferrarilta. Michael Schumacher oli loukkaantunut, ja Salo korvasi hänet kuudessa osakilpailussa.
Ferrari-pestin ja Salon koko uran huippuhetki osui Saksan GP:hen, jossa suomalainen nousi neljännestä lähtöruudusta aina kärkisijalle asti. Tallimääräyksellä ykkössija vaihtui kuitenkin kakkossijaan tallikaveri Eddie Irvinen takana. Salo ylsi palkintopallille myös Italian GP:ssä Ferrari-reissunsa aikana. Salo ajoi vielä kauden 2000 Sauberilla ja kauden 2002 uudessa Toyota-tallissa, kunnes päätti F1-uransa.
Heikki Kovalainen – ajoi sarjassa kausilla 2007–2013
Heikki Kovalainen tunnetaan ainoana suomalaisena, joka on voittanut F1-osakilpailun kertaalleen – ja vain kertaalleen. Komean uran alemmissa luokissa ajanut suomussalmelainen voitti F1-kisan jo toisella kaudellaan McLarenilla, jonne hän oli siirtynyt ajettuaan hyvän tulokaskauden Renault’n tallissa. Tuolloin hän sijoittui koko sarjan seitsemänneksi ja nousi kertaalleen palkintopallille Japanissa. Sama sijoitus oli tuloksena myös toisella kaudella, eikä Kovalainen onnistunut myöhemminkään enää parantamaan siitä.
Heikki Kovalaisen F1-ura ei heikon kolmannen kauden jälkeen McLarenilla enää lähtenyt vastaavaan lentoon. Sopimuksen päätyttyä suomalainen siirtyi Lotukselle, joka vaihtoi kahden kauden jälkeen nimensä Caterhamiksi. Kaudella 2013 Kovalaisen F1-ura päättyi, kun hän ei saanut enää sopimusta Caterhamiin. Lopulta hän ajoi kuitenkin vielä kauden kahdessa viimeisessä kisassa Lotuksella.
Valtteri Bottas – ajanut sarjassa kausilla 2013 –>
Nastolasta lähtöisin oleva Valtteri Bottas on 31-vuotiaana se nuorempi suomalainen F1-kuljettaja, joka jatkaa uraansa myös kaudella 2021. Valtteri Bottas aloitti F1-uransa Williamsilla, josta hän nousi hyvien otteiden myötä viidessä kaudessa Mercedeksen rattiin. Debyyttikaudellaan Mersulla Bottas voitti ensimmäisen osakilpailunsa jo kauden 4. kilpailuna käydyssä Venäjän GP:ssä.
Bottas jatkaa tälläkin kaudella Lewis Hamiltonin tallikaverina Mersulla. Miehen alla on tuttuun tapaan Mercedeksen kakkosauto, jolla Bottaksella on tapana kaasutella ainakin pariin osakilpailuvoittoon kaudesta toiseen. Hamiltonin takana on kuitenkin vaikea loistaa sen enempää, eikä ikinuori britti ole ainakaan vielä osoittanut hidastumisen merkkejä.
Ikuisen kakkoskuskin statuksestaan huolimatta Bottaskin on saanut osansa menestyksestä. Kuljettajien mestaruussarjasta suomalaiskuskilla on palkintokaapissaan kaksi kakkosijaa kausilta 2019 ja 2020. Mestaruudesta on silti turha haaveilla niin kauan kuin Hamiltonin kädet ja jalat vielä liikkuvat…
Kimi ”Jäämies” Räikkönen – ajanut sarjassa kausilla 2001–2009 & 2012–>
Lähes kaikkien suomalaisten F1-tilastojen ykkönen ja ilmeisesti iätön supermies Kimi Räikkönen jatkaa hänkin edelleen uraansa F1-kaudella 2021. Jäämies ajaa edelliskausien tapaan Alfa Romeolla, jossa hänen tallikaverinaan toimii italialainen Antonio Giovinazzi. Räikkösen tasosta kertoo jotain se, että hän on edelleen yli 40-vuotiaana ollut kaudesta toiseen nopeampi kuin reilusti yli vuosikymmenen nuorempi tallikaverinsa.
Oman uransa Kimi aloitti F1-radoilla tasan 20 vuotta sitten, kun hän ajoi Sauberia Mika Häkkisen jäähyväiskaudella 2001. Kun Häkkinen lopetti, nappasi McLaren Räikkösen jatkamaan suomalaismenestystä. Sitä tulikin viiden seuraavan McLaren-kauden aikana reilusti. Debyyttikisassaan Räikkönen nousi heti palkintopallille, ja seuraavalla kaudella hän voitti ensimmäisen F1-kisansa. Mestaruus jäi kuitenkin vielä saamatta, sillä Räikkönen oli McLarenilla parhaimmillaan kauden päätteeksi kuljettajien pistetilaston toinen.
Räikkösen uran kultavuosi oli 2007, jolloin hän siirtyi Ferrari-talliin. Kimi ohjasti Maranellon punaisen orin huimaan laukkaan kaudella, joka muistetaan yhtenä F1-historian jännittävimmistä. Mestaruus ratkesi vasta kauden päätöskisassa, jossa Räikkönen voitti toisen kisansa putkeen. Samalla hän nousi mestariksi ohi Lewis Hamiltonin ja Fernando Alonson. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1950, kun kolmannella sijalla mestaruustilastossa ennen päätöskisaa ollut kuljettaja kuittasi tittelin itselleen. Melkoinen merkintä sekin Räikkösen muutenkin upeiden F1-tilastojen jatkoksi.
Mestaruuden jälkeen Räikkönen jatkoi Ferrarilla kahden kauden ajan ollen parhaimmillaan sarjan kolmas. Sitten Kimi päätti pitää parin kauden tauon F1-kisoista ja ajaa sen sijaan rallia. Miksipä ei, kun jostakin löytyy kuitenkin aina tallipaikka? Seuraavaksi se löytyi Lotukselta, jossa ajetun kahden kauden jälkeen Räikkönen palasi Ferrarille. 21 osakilpailuvoitollaan Räikkönen on eniten voittoja F1-sarjassa saavuttanut suomalaiskuljettaja.
Saksalaissuomalainen mestari Nico Rosberg – ajoi sarjassa kausilla 2006–2016
Erikoismaininnan listallamme ansaitsee Keke Rosbergin poika Nico, joka kilpaili formula ykkösissä vuosikymmenen ajan voittaen kertaalleen jopa kuljettajien maailmanmestaruuden. Se tapahtui kaudella 2016. Nico Rosberg osallistuu kuitenkin formula ykkösiin Saksan lipun alla, joten Suomen mestaruustilastoon tuosta ei merkintää tullut. Ei vaikka Rosbergilla on myös Suomen passi.
Suomalaisten F1-kuljettajien tärkeimmät tilastot ja ennätykset
Nyt olemme esitelleen koko suomalaiskuljettajien joukon aina kauteen 2021 saakka. Nähtäväksi jää, milloin formula ykkösiin saadaan jälleen uutta suomalaisväriä. Ainakin Kimi Räikkösen ura alkaa vääjäämättä lähestyä päätöstään, joten nuorilla olisi hyvä aika astua esiin.
Vaatii kuitenkin todella kovaa työtä, että pystyy raivaamaan tiensä suomalaiseen F1-eliittiin. Harva selviää edes alla oleville listoille, joilla esittelemme suomalaisten F1-kuljettajien tärkeimmät tilastot ja ennätykset kautta aikojen. Myös maakohtaisissa tilastoissa Suomi on vahva, mutta se on ehkä jo toisen artikkelin aihe. Tiesitkö esimerkiksi sitä, että jos F1-menestys suhteutetaan maan väkilukuun, Suomi on maailman menestynein F1-maa?
Eniten maailmanmestaruuksia:
- Mika Häkkinen – 2
- Kimi Räikkönen – 1
- Keke Rosberg – 1
Eniten voittoja:
- Kimi Räikkönen – 21
- Mika Häkkinen – 20
- Valtteri Bottas – 9
- Keke Rosberg – 5
- Heikki Kovalainen – 1
Eniten palkintopallisijoituksia:
Kimi Räikkönen – 103
Valtteri Bottas – 59
Mika Häkkinen – 51
Keke Rosberg – 17
Heikki Kovalainen – 4
Eniten pistesijoituksia:
Kimi Räikkönen – 215
Valtteri Bottas – 120
Mika Häkkinen – 83
Keke Rosberg – 38
Heikki Kovalainen – 29
Eniten osakilpailuja:
Kimi Räikkönen – 335
Mika Häkkinen – 165
Valtteri Bottas – 160
Keke Rosberg – 128
Heikki Kovalainen – 112
Eniten paalupaikkoja:
Mika Häkkinen – 26
Kimi Räikkönen – 18
Valtteri Bottas – 17
Keke Rosberg – 5
Heikki Kovalainen – 1
