Suomalaiset ovat niittäneet mainetta maailmalla Formula 1 -kuljettajina. Pelkästään maailmanmestareita löytyy pienestä kansasta vaikka millä mitalla: Keijo “Keke” Rosberg, kaksinkertainen maailmanmestari Mika Häkkinen, Kimi “Jäämies” Räikkönen sekä melkein suomalainen Nico “Keken poika” Rosberg. Lisäksi Formula ykkösissä ovat kisanneet tai kisaavat Mika Salo, Jyrki “mutta missä on JJ” Järvilehto, Valtteri Bottas, Leo Kinnunen, Heikki Kovalainen sekä Mikko Koxarowitzky.
Mutta mistä F1-kuljettajat on tehty? Tekeekö Suomen haastavat ajokelit mestareita, vai mistä on kyse? Ainakin monen F1-kuljettajan urassa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä.
Mitä vaaditaan Formula yksi -auton kuljettamiseksi?
F1-kuskeilta edellytetään Formula yksi -komission myöntämää superlisenssiä, minkä lisäksi tarvitaan tietysti kilpa- tai testikuljettajan paikasta jossakin F1-tallissa. F1-kuljettajat ovat maailman huipulla, eikä sellaiseksi ihan kuka tahansa pääse. Periaatteessa superlisenssin saamiseksi kuljettajalta vaaditaan tuoreita sekä vakuuttavia näyttöjä alemmista sarjoista, kuten GP2, Japanin Formula Nippon, Yhdysvaltain Indy Racing League, Euro3000, Renault World Series tai Formula kolme -mestaruus jossakin sarjoista, mutta poikkeuksiakin löytyy, kuten esimerkiksi kävi Kimi Räikkösen kohdalla.
Näihinkään sarjoihin ei päästä helpolla, vaan se vaatii tuhansien tuntien taitojen hiomisen jo nuorella iällä. Melkein jokainen suomalainen formulakuski on aloittanut uransa nuorena, useimmiten kartingin merkeissä. Jokainen suomalainen maailmanmestari on aloittanut uransa kartingilla, mukaan lukien Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen sekä Nico Rosberg. Tämä vaatii paljon nuorilta kuskeilta sekä heidän vanhemmiltaan, sillä kyseessä ei ole ihan halpa harrastus. Voi vain kuvitella millaista intohimoa ajamista kohtaan vaaditaan formulakuskiksi tulemiseksi.
Formula yksi -mestarien uran alkutaipaleet
Mika Häkkinen on Suomen menestynein Formula yksi -kuljettaja kahdella vuosina 1998 sekä 1999 McLarenilla voitetuilla maailmanmestaruuksilla. Toinen legendaarinen kuljettaja Michael Schumacher on nimennyt hänet eniten kunnioittamakseen vastustajaksi. Myös Häkkinen ajoi nuorena kartingia voittaen peräti viisi Suomen mestaruutta.
Sieltä nuori Mika siirtyi vuodeksi Formula Ford -sarjaan ja sen jälkeen Englannin F3 sarjaan, jota hän dominoi yhdessä toisen Mikan, Salon, kanssa. Sarjaa kutsuttiin näinä vuosina MikaMika-sarjaksi. Häkkisen manageri oli muuten kukas muu kuin Keijo Rosberg. Pienet ovat piirit tässäkin lajissa. Keken onnistui järjestää Häkkiselle paikka Lotuksen F1-tallissa. Loppu onkin historiaa.
Yllättävän usein F1-kuljettajuus kulkee suvussa. Bensaa suonissa, vai mistä on kyse? Joka tapauksessa Nico Rosbergin onnistui isänsä tavoin voittaa Formula yksi -maailmanmestaruus Mercedeksellä viime vuonna kaudella 2016. Ennen F1-uraa Nico Rosberg kisasi GP2-sarjassa sekä Formula A -luokassa, minkä lisäksi hän ajoi Saksan Formula BMW -sarjassa.
Mielenkiintoisen poikkeuksen hyvin samankaltaisilla urataipaleilla tekee vuonna 2007 Formula 1 -maailmanmestaruuden Ferrarilla voittanut Kimi Räikkönen. Muiden kuskien tavoin Räikkönen aloitti uransa kartingin parissa. Sieltä hän siirtyi Yhdistyneen kuningaskunnan Formula Renault -sarjaan, jonka hän voitti kaudella 2000. Sieltä hän vaihtoi F3-testisarjaan.
Sitten tapahtui erikoisia: Räikkönen pääsi ikään kuin ohituskaistaa pitkin ajamaan Formula ykkösiin Sauberin talliin. Sauberin piti alun perin palkata Williamsin Jenson Button, mutta hän tekikin sopimuksen Renaultin kanssa. Luonnonlahjakkuus pääsi jotenkin F1-sarjaan, kun FIA:n jäsenistä vain yksi äänesti tulevan Jäämiehen lisenssiä vastaan. Kimi on muuten eniten rahaa tienannut suomalainen urheilija, joten kyllä kilpakuskin ura kannattaa, jos vain onnistuu pääsemään huipulle.
Näin pienestä kaikki voi olla kiinni. Eli jos mielit formulakuskiksi, kannattaa se aloittaa nuorena kartingin merkeissä ja siirtyä sieltä ylempiin sarjoihin. Valitettavasti monelle meistä tämä saattaa olla liian myöhäistä, mutta vanhempien rooli on ollut tärkeä tulevien mestareiden uran alussa, joten ehkä kannattaa panostaa seuraavaan sukupolveen?
