NASCAR:sta formuloihin vai urapolku toisinpäin? F1-Suomi selvitti

F1_NASCAR
Kirjoitimme viime viikolla hieman siitä, miltä Formula ykkösten kokeileminen oikein tuntuu ensi kertaa. Nyt päätimme hakea aiheeseen hieman erilaista näkökulmaa vertailemalla kahta suurta autourheilulajia keskenään.

Viikon kysymys kuuluu näin: kumpi pärjäisi paremmin, NASCAR-kuski F1-radalla vai Formula 1 -kuski NASCAR-auton ratissa? Jotta asiaan saadaan selvyys, lienee paikallaan katsastaa ensin autojen välisiä eroja.

Autojen erot formuloissa ja NASCAR:ssa

Yksi suurimmista eroista Formula ykkösten ja NASCAR:n välillä ovat tietysti itse autojen väliset erot. Ja nyt puhutaan siis nimenomaan autojen säädettävyydestä ja teknisestä monimutkaisuudesta kuljettajan näkökulmasta.

F1-kisoissa autot eivät ole mitään simppeleitä ajopelejä, vaan jokaisen formula-auton ratista löytyy valtava määrä erilaisia lukemia luettavaksi ja nappeja painettavaksi. Niiden avulla seurataan ja säädellään muun muassa sellaisia asioita kuin jarrujen toiminta, polttoainesekoitus ja moottorin tila. Kaikkiin näistä ei tavallisessa F1-kisassa tarvitse koskea, mutta F1-kuskin odotetaan kuitenkin ymmärtävän, mitä auto milloinkin yrittää kommunikoida.

NASCAR-autoista ei voi tässä suhteessa puhua edes samana päivänä Formula ykkösten kanssa. NASCAR-auto on verrattain yksinkertainen kilpa-auto, josta on riisuttu kaikki ylimääräinen. Vähänkään moottoriurheilua harrastaneet oppivat näiden autojen perusteet melko nopeasti, vaikka itse auton ohjastaminen vaikeaa onkin.

Erot kuljettajien vaatimuksissa

f1_nascar_pieniJoku lajista mitään tietämätön saattaa ajatella Formula 1:n olevan yksinkertaista viihdettä – sen kuin vain ajaa rataa ympäri. Asiaan perehtyessään huomaa kuitenkin nopeasti, että F1-kuskeilta vaaditaan todella paljon, jotta auto saapuu ruutulipulle sekä nopeasti että yhtenä palana.

Ensinnäkin sääntöjen ja radan tunteminen on formuloissa huomattavasti NASCAR:ia monimutkaisempi juttu. Formula ykkösissä myös kuskien fyysinen kunto laitetaan valtavalle koetukselle. Viisi G-voimaa ylittävät kiihtyvyydet ovat tässä sarjassa niin tavallisia, että yksi ratakierros voi asettaa kuskin niiden riepoteltavaksi useampia kertoja. Kun otetaan huomioon kisan kesto, tarkoittaa tämä ruumiille todella kovaa rääkkiä. Kuskit hikoilevatkin kisan aikan useita kiloja nestettä.

NASCAR:ssakin nähdään toki hyväkuntoisia kuljettajia, mutta näiden autojen ajamiseksi ei itseään tarvitse vetää aivan huipputikkiin. Myös säännöt ovat NASCAR:ssa huomattavasti helpommat, eikä radoista voi tietenkään puhua edes samana päivänä.

Erot kilpa-radoissa

Autojen ja fyyisen kunnon lisäksi on huomiotava myös ratojen väliset erot näissä lajeissa.

F1-sirkusta ajetaan suurella määrällä erilaisia ratoja, joista osa on kapeita katuratoja, osa leveitä baanoja ja osa jotain näiden kahden väliltä. Jokainen rata on ainutlaatuinen, eikä NASCAR:sta tuttuja ovaaleita tunneta lainkaan.

NASCAR tunnetaan nimenomaan näistä ovaaliradoista, joiden opetteluun ei hieman hitaammankaan NASCAR-kuskin tarvitse montaa minuuttia uhrata. Toki mukana on myös muitakin ratatyyppejä, mutta ratavertailussakin F1 on se vaativampi moottoriurheilumuoto.

Kuninkuusluokka on aina kuninkuusluokka

Formula ykkösiä ei turhaan kutsuta autourheilun kuninkuusluokaksi. Jos kuljettaja raivaa tiensä Formula ykkösiin (ilman suurempia sponsorirahoja), on kyseessä poikkeuksetta aivan maailman huipputason yksilö.

Samaa ei voi oikein sanoa NASCAR:sta. Vaikka näidenkin autojen ajaminen vaatii paljon taitoa, on ummikon huomattavasti nopeampi päästä sisään NASCAR-ajamiseen kuin F1-auton ohjastamiseen. Edellä mainitun saa kulkemaan jotenkuten jo ensiyrityksellä, jälkimmäinen ei kokemattoman kuskin käsissä toimi kunnolla lainkaan.

Vertailumme selkeä ”voittaja” ovat siis F1-kuskit, jotka varmasti saisivat NASCAR-autonkin kulkemaan ihan kohtalaisesti aika nopeasti. Toki auto eroaa formuloista valtavasti, mutta eiköhän jokainen F1-kuski ole jonkinsortin rata-autoakin joskus kokeillut. Moni NASCAR-kuski joutuisi sen sijaan kovalle kuntokuurille jo ennen F1-auton rattiin tarttumista, ja teoriatunneillakin saisi istua jokusen hetken, jotta kaikki toiminnot tulevat tutuiksi.