Tekninen puoli ja yleinen insinööriyden taide on nykyaikaisessa autourheilussa todella isossa osassa, eikä Formula 1 muodosta tähän mitään poikkeusta. Kun on kyse sadasosasekuntien marginaaleista, pintapuolisesti mitättömältäkin vaikuttava tekninen ratkaisu saattaa ratkaista isojakin asioita Grand Prix -viikonlopun ja koko kauden kulun osalta.
Mekaanikot, teknikot ja insinöörit ovat tietenkin avainasemassa F1-tallien teknisellä puolella, työskenteleväthän he autojen teknisen suorituskyvyn kanssa kokopäiväisesti. Kuljettajankaan rooli ei silti ole mitätön pyrittäessä maksimoimaan auton tekninen suorituskyky – kuljettajahan on se, joka autoa viime kädessä käyttää. Mutta miten hyvin kuljettajat tuntevat formula-auton ja ylipäätään autojen tekniikan?
Tekninen tuntemus tuo kilpailuedun
Eräs vanha F1-viisaus on, että hyvä kuljettaja tietää, mikä autossa on vikana ennen kuin insinöörit näkevät vian telemetriikan avulla. Tällä saralla Michael Schumacherin kerrotaan olleen lyömätön – saksalainen pystyi esimerkiksi kesken kisan kertomaan varikkotiimille, ettei venttiili sulkeudu kunnolla. Tällainen näppituntuma on tietenkin suuri etu kisassa, ja usein sellainen kehittyy vasta vuosien kilpailukokemuksen jälkeen. Nykykuljettajista toinen saksalainen, Sebastian Vettel, on niin ikään arvostettu teknisen tuntemuksen saralla.
Auton tunteminen ei ole tärkeää ainoastaan edellämainitun kaltaisten kilpailutilanteiden kannalta vaan myös kehitystyön kannalta. Auton kehityksestä vastaavien insinöörien ja autolla kilpailevien kuljettajien on omattava yhteinen kieli ja kyettävä viestimään keskenään ymmärrettävästi. Kun kuljettaja osaa antaa palautetta autosta, tekninen tiimi kykenee ottamaan tämän huomioon – ja mitä tarkempaa (ja teknisempää) palaute on, sitä helpompaa on teknikoiden ja mekaanikkojen työ.
Entä yksityiskohdat?
Käytännössä kaikki Formula 1 -kuljettajat ymmärtävät autojen perusmekaniikan ja vähän enemmänkin, mutta harva kuitenkaan on perillä yksityiskohtaisemmasta informaatiosta, kuten millainen on hydraulisten voiteluöljyjen koostumus tai mikä on F1-autojen säännöissä määritelty moottorin puristussuhde. Tällaiset nippelitiedot eivät yksinkertaisesti ole kuljettajien roolissa tarpeen.
Yhteenvetona voidaan siis todeta kaikkien Formula 1 -kuljettajien nykyisin tuntevan auton perusmekaniikan ja eri aspektien vaikutukset toisiinsa – muutoin he eivät olisi saaneet tilaisuutta tulla F1-kuljettajiksi. Teknistä kieltä sisältävää kommunikaatiota tarvitaan Grand Prix -viikonloppujen välillä auton kehittämiseen, mutta myös itse kisoissa esimerkiksi ennen varikkopysähdystä harjoitettavaan viestintään.